Pohdintaa ajankäytöstä ja piparkakkutalon koristelua

Heipä hei sinä siellä ruudun toisella puolella!

Tuntuuko sinustakin että aika menee hurjan nopeasti?

Mietin välillä mihin se aika katoaa, miksi tunnit vuorokaudessa eivät aina riitä ja se ilmeneekin usein muutaman tunnin yöunina aiheuttaen väsymyksen ja huonotuulisuuden. Myös harrastukset kärsivät, sillä ne ovat niin helppo jättää välistä (ainakin itsellä). Omat ystävyyssuhteetkin jäävät välillä vähän vähemmälle kun ei vain kerta kaikkiaan jaksa. Jostain on aina karsittava pois, että ehtii hoitamaan omia juttujaan.

Miten niitä juttuja sitten priorisoisi? Mihin sen ajan käyttää?

Pidän asuntomme puhtaana ja siivoankin kokoajan. Tasaisin välein siivoan myös kaapit ja heitän kaiken turhan pois sekä järjestelen huonekaluja tai esineitä uudestaan saadakseni pientä muutosta aikaiseksi. Mitä puhtaampi koti, sen parempi minun on hengittää. Kuulostaa hassulta mutta ne kaksi todellakin kävelevät käsi kädessä omassa päässäni.

Ruoka. Mitä tekisinkään ilman ruokaa ja sitä kaikkea naposteltavaa syötävää? Aamut ovat hankalia, sillä ruoka maistuu vasta puoleltapäivin. Yleensä silloin ei kerkeä syömään, koska on töiltään kuulemma niin kiireinen. No öö, ei kyllä ole jos vaan pitäisi sen ruokatauon. Työt loppuvat ja masu kurnii ja päästäänkin kotiin ja tyhjennetään koko jääkaappi jonka jälkeen napostellaan loppupäivä. Napostelusta ja syömisestä tulee mielihyvää ja iloiseksi. Ruokailutottumuksiani täytyisi kyllä muuttaa, sillä haluaisin syödä pieniä määriä tasaisesti. Ihan vaan siksi, että sukumme kaikki naiset ovat alkaneet keräämään painoa siellä 30v ikäluokassa. Haluaisin välttää tämän,… mutta ruoka on vaan niin hyvää ja napostelu on elämä.

Rakastan toteuttaa itseäni ja onnistua. Minulla on ihan hulluja ja lapsellisiakin ideoita aina silloin tällöin, joita on vaan pakko päästä tekemään tai toteuttamaan. Nykyisin itseni toteuttamista on erilainen leipominen, piirtely, akvaarion siivous/järjestely, askartelu ja kaikki mahdolliset DIY-jutut. Näihin tulee käytettyä todella paljon aikaa päivästä, parhaillaankin toteutan itseäni kirjoittamalla tätä blogia ja tämän jälkeen siivoan.

TV-sarjat. Mikä olisikaan parempaa kun jäädä koukkuun sarjaan ja unohtaa kaikki muu? No niinpä, ei huolenhäivää kun voi netflixiä peiton alla tuijottaa. Aamulla sitten harmittaa kun on taas nukkunut vain muutaman tunnin, päiväunet kutsuu!

Suurimman osan ajastani käytän kuitenkin arkipäiväiseen suorittamiseen. Omassa päässäni olen ajastanut kaiken sekä kellottanut ja elänkin todella tiukasti kiinni aikatauluissa. Jos kesken jonkun asian suorittamisen mieheni vaikka kävelee eteeni halatakseen minua, melkein työnnän hänet pois tieltäni ja totean että nyt ei ehdi. Jotenkin se myös ahdistaa kun joku homma keskeytyy. Vasta kun kaikki on hoidettu on aikaa antaa 110% toiselle. Tälläiseen suorittamiseen kuuluu kaikki kotityöt, koira ja akvaario sekä yritykseni asiat. Tarvitsen todella paljon ns. omaa aikaa, jolloin kukaan ei ole häiriköimässä suorittamistani kun juoksen kuin päätön kana tekemässä miljoonaa asiaa samaan aikaan. Parasta on kun mies pelaa pleikkariaan kuulokkeet korvillaan ja saan olla ihan rauhassa ja toinen on silti lähellä.

Joskus ahdistus tai jaksamattomuus alkaa näyttämään pieniä merkkejä itsestään. Kun tälläistä tapahtuu pyrin sulkemaan kaiken pois ja unohtamaan. Näistä asioista keskustelen terapeuttini kanssa kahden viikon välein. Hänellä on yleensä hyviä visioita miksi toimin tai ajattelen jollain tietyllä tavalla. Tietenkin niitä asioita pohditaan yhdessä ja kokee itsee ”Ahaa”-elämyksiä, joilla on helpompi selittää itseään itselleen. Olen henkilö joka tarvitsee kaikkeen syyn ja analysoinkin paljon sanomisiani tai tekemisiäni. Yritän ymmärtää itseäni ja se auttaa enemmän kuin todella paljon.

Se pieni aika, joka jää käyttämättä meneekin muihin perheenjäseniin sekä ystäviin. Hassua miten natiaisena se kaikki aika meni ystäviin. Kaikkea ei millään ehdi tekemään saatika näkemään niin paljon ystäviä kuin haluaisi. Tätäkin hankaloittaa kaikkien henkilökohtaiset elämät ja kaikkien asettuminen aloilleen. Talojen ostoa, naimisiin menoja sekä lapsia. Tuntuu kuin hetki sitten olisi ollut vasta ensimmäisellä luokalla näiden ystävien kanssa leikkimässä w.i.t.c.h.-noitia ja vastakkaisesta sukupuolesta tuli pöpöjä.

Liittyyköhän ajan kuluminen nopeasti siihen ettei nuorempana ollut velvollisuuksia tai vastuuta? Ei odottanut mitään eikä tarvinnut pahemmin tehdä mitään. Silloin jopa vuosi tuntui ikuisuudelta.

Vaarini sanoi joskus : -”Minä nukun yhden yön niin on mennyt koko vuosi, tai siltä se ainakin tuntuu.”

Loppukevennykseksi muutama kuva koristellusta piparkakkutalosta.

Kiitos kun luit! Palataan taas.

-Veera & Nova

facebook

instagram

Leave a comment

Your email address will not be published.